lauantai 14. kesäkuuta 2014

Sarja 30: Arpeggio of Blue Steel -Ars Nova-


Arpeggio of Blue Steel -Ars Nova-

Arpeggio of Blue Steel -Ars Nova- (2013) on melkein samannimiseen mangaan pohjautuva sukellusvenesodankäyntianime, ja se menee (suurten, melko hyvälaatuisten kuvankaappausten siivittämänä, kun nyt kerrankin voi) jotakuinkin näin:


Vuonna 2039 Yhdistyneiden Kansakuntien laivasto Viimeistä Taistelua varten ottaa yhteen Sumun Laivaston kanssa ja häviää. Ilmaston lämpeämisen ja muiden tekijöiden yhdistelmä on syönyt ihmiskunnalta suurimman osan sen hallitsemasta maa-alasta. Sumun Laivasto, jonka alukset ovat visuaalisesti yhdistelmä toista maailmansotaa, hohtavia valoja ja lasereita, on saartanut kaikki kauppareitit ja tuhonnut viestiyhteydet maiden välillä.


Viimeisessä Taistelussa menehtyneen kapteenin poika Chihaya Gunzou aktivoi sammuneena löydetyn Sumun Laivaston sukellusvene I-401:n ja sen tekoälyavatarin, Ionan. Varastettuaan aluksen maanmiehiltään ja rekrytoituaan laivastoakatemiakaverinsa miehistöksi, hän käy yksinäiseen taisteluun enigmaattista vihollista vastaan.



Pakko se on sanoa. Tämä jakso on ehdottomasti animeinta animea, jota olen katsonut pitkään aikaan, ja se tekee ihmiskunnan epätoivoiseen viime koitokseen uppoutumisesta melko hankalaa. 

Käsikirjoitus on kömpelöhkö, ekspositiota jaellaan ontuvasti suoraan katsojalle suunnatulla dialogilla, monimutkaisella teknologialla on tahattoman koomisia englanninkielisiä nimiä, hahmot lähinnä vain yli- tai alireagoivat tapahtumiin (tosin onneksi aivan älyttömimmiltä genren ylilyönneiltä vältytään) ja alusten tekoälyjen ulkonäön perusteella on hankala arvioida, katsonko dystooppista selvitymistarinaa vai Sailor Moonia. Teknisesti jälki on hyvää, ensimmäistä kertaa minulle osuneessa sarjassa.














Pilotin perusteella kyseessä ei ole huono sarja, muttei toisaalta hyväkään. Se on sääli, sillä tulevaisuuden sukellusveneet ovat siisti aihe. Koska olemme kuitenkin vasta A-kirjaimessa, taidan ainakin itse odottaa jotain vähemmän keskinkertaista.

























Ai niin. Mainitsinko, että loppukohtauksessa vihollisristeilijän tylsistynyt tekoäly soittaa punaisessa mekossa ja raitasukkahousuissa aluksen kannella pianoa? Se nimittäin tapahtuu:








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti