Aria on harvinaislaatuinen scifisarja. Jos tarkoituksena olisi arvioida animea scifilajityypin kriteerein, ei se ehkä tarjoaisi kovin suuria oivalluksia. Avaruusseikkailut tai filosofiset pohdinnat ihmiskunnan tulevaisuudesta puuttuvat ja muukalaisiakaan ei juuri näy, vaikka kummallinen kissaotus pyöriikin mukana.
Sen sijaan Aria on ehkä rentouttavin asia, jonka olen eläessäni katsonut. Ongelmat ovat juuri sopivan kokoisia selvitettäviksi, tahti ei todellakaan huimaa päätä ja musiikki soljuu kätevästi taustalla vetämättä liikaa huomiota puoleensa.
Sankarittaremme kohtaa toki haasteita. Sellaisia ovat mm. ruokakulhossa ulapalle ajelehtiva kissaotus, joka on soudettava kiinni, ja hankala asiakas, joka on etukäteen päättänyt, että Mars on maailman ikävin mesta. Jakson loppuun mennessä kissaotus on pelastettu ja asiakas on todennut, että Mars on tosi hip ja pop ja päähenkilö on ehtinyt ystävystyä hänen kanssaan.
Aria on sarja unelmista, elämän pienistä iloista, Venetsiasta (Marsissa) ja siitä, miten siistiä on kuljettaa gondolia. Se on myös erinomaista vaihtelua mäiskeelle, angstille ja toiminnalle, joihin monissa scifisarjoissa on saanut tottua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti