maanantai 24. lokakuuta 2011

Päivä 11 - The Adventures of Jimmy Neutron: Boy Genius & Æon Flux

Jaahas. Pitkä tauko on enimmäkseen tenttiviikon syytä, mutta siihen vaikutti osaltaan myös työskentelyni R-kioskilla. Olen paahtanut pitkiä päiviä ja vieraillut kotona, joten aikaa scifin tiirailulle ei ole liiemmin jäänyt. Se on sääli, mutta aion jatkaa projektiani kunniakkaasti eteenpäin viivästyksestä huolimatta.

Tänään onkin tiedossa merkintä, joka sisältää kaksi täysin erilaista sarjaa - The Adventures of Jimmy Neutronin ja Æon Fluxin. Ensimmäinen oli silkkaa nostalgiatrippiä, toinen taas... no, jotain hyvin, hyvin hämärää. En oikein tiedä, tarvitsisivatko ne erilliset merkinnät, mutta menköön nyt näin. Siispä.

The Adventures of Jimmy Neutron: The Boy Genius

The Adventures of Jimmy Neutron: The Boy Genius tai lyhennetysti Jimi Neutroni (nimi, jolla sarjaa muistaakseni esitettiin Suomessa) on herttainen lasten tietokoneanimaatio, jonka päähenkilö on isopäinen Jimi, joka sattuu olemaan lapsinero. Hänellä on pellistä kokoon kursittu lemmikkikoira ja suojelevaiset vanhemmat, joilla on yhtä hämmentävät kampaukset kuin pojallaankin.

Ensimmäisessä jaksossa erimielisyyksiä syntyy siitä, että Jimi päättää lähettää ystävänsä avaruuteen kotikutoisella raketilla, eikä äiti oikein tykkää moisista kokeiluista. Siksi Jimi päättää karata kotoa (niin ikään kotikutoisella raketilla) ja päätyy avaruuteen, josta käsin maata uhkaavat isot kananmuotoiset avaruusalukset, joita ohjaavat vihreät limaa täynnä olevat lasimunat. (Joista yhdellä, pomolla nimittäin, on päässä kruunu.)

Jimi pelastaa tilanteen ja palaa kotiin. Siinä sivussa räjäytetään asteroideja, heitetään kelvollista läppää, käytetään varmaan sata pulloa hiuslakkaa kampausten ylläpitämiseen ja annetaan oppitunti siitä, että vaikka vanhemmat ei aina vaikutakaan kivoilta, ne voi silti olla ihan jees vanhempia.

Jimi Neutroni oli sarja, jota katsoin joskus pikkuveljieni kanssa lauantaiaamuisin. Siksi se saa sympaattisuuspisteitä. (Ja onhan peltikoirakin aika söpö.)


Æon Flux

Æon Flux on vähintäänkin hämmentävä tapaus. Ensinnäkin yritin epätoivoisesti selvittää Wikipedian artikkelin perusteella, että mitä minun pitäisi pilotiksi luokiteltuna katsoa, ja se oli jo itsessään melkoista salapoliisityötä. Pilotiksi olisi voinut ymmärtää jonkun seuraavista:

a) alkuperäisen lyhytelokuvasarjan eka osa (joka kestää 2 minuuttia)
b) niitä seuranneen sarjan eka jakso (joka kestää 3-5 minuuttia)
c) sitä sarjaa seuranneen sarjan pilottijakso, joka kestää 30 minuuttia

Loppujen lopuksi katsoin Youtubesta löytämäni jutukkeen, jonka otsikkona oli Pilot, ja päättelin, että se koostunee noista ensimmäisistä kuudesta lyhytelokuvasta. (Koska oikein mikää muu ei kävisi järkeen.) Joka tapauksessa totesin kyseisen asian katsottuani, että en oikeastaan tiedä, haluaisinko katsoa kyseistä ilmiötä enempää vaiko en. Juoni oli hämmentävä, päähenkilö oli hämmentävä ja jos nuo vielä jättäisikin huomiotta, niin loppuratkaisu se viimeistään vasta hämmentävä olikin.

(Tässä vaiheessa voitte laskea, kuinka monta kertaa olen jo ehtinyt käyttää sanaa hämmentävä tästä sarjasta puhuessani.)

Joka tapauksessa lyhytelokuvakoonti sisälsi mm. tarttuvan taudin, kantapäähän kohtalokkaasti pureutuneen neulan, jalkaa nuolevan sinisen miehen ja sarjakuvan divarista ostavan nuorukaisen. Lisäksi se sisälsi paljon hämmentävästi piirrettyä anatomiaa, verta, tuliaseita ja hyvin pelottavaa materiaalia näin iltasella katsottavaksi.

Ei tässä sitten mitään. Olen melko varma, että tästä voisi tulla monenkin tuntemani ihmisen suosikkisarjoja - minä vain en taida pystyä katsomaan sitä enää yhtään enempää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti